Ahneus ja kun tekemisestä tuli itsetarkoitus

KUN TEKEMISESTÄ TULI ITSETARKOITUS

Kokenut politiikantoimittaja Unto Hämäläinen kirjoittaa Juha Sipilän hallituksesta tämän päivän Helsingin Sanomissa. Hän kuvaa hallituksen toimintaa seuraavasti: kovakorvainen, valikoivasti kuunteleva, vastaanottotaajuuttaan jatkuvasti säätelevä, kuuntelukyvyltään rajoittunut, kuunteleva mutta ei kuuleva, toivoton hötkyilijä.

Hämäläisen keräämät luonnehdinnat politiikan taustavaikuttajilta tuovat kieltämättä mieleen ADHD:n eli aktiivisuuden- ja tarkkaavaisuuden häiriöön liittyvää oireistoa:

usein potilas ei näytä kuuntelevan, mitä hänelle puhutaan. Hän voi olla impulsiivinen, itsepäinen ja riidanhakuinen. Arviointikyky voi olla puutteellinen. Toimintaa leimaa aiheeton ja loputon huolestuneisuus sekä vaikeus toimia yleisesti odotettujen mallien mukaan. Lisäksi hän on usein muistamaton eikä pidä lupauksiaan.

Loppukesällä Sipilä ajautui umpikujaan yhteiskuntasopimusneuvotteluissa SAK:n kanssa vaatimalla jääräpäisesti 5 prosentin tuottavuusloikkaan sitoutumista. SAK sai syntipukin roolin ja hallitus lisää itseluottamusta. Hallituksen toimintatarmoa ylistettiin: “nyt sentään tapahtuu jotain edelliseen hallitukseen verrattuna”.

“Ainoa henkilö jolla on enemmän harhakuvia kuin unelmoijalla on toiminnan mies” -Oscar Wilde

Hallituksen pakkolaeilla ehdottamien säästöjen kohdistuminen tietyille työntekijöille ja erityisesti naisvaltaisille aloille antoi jo viitteitä siitä, että vaikutusarviointia ehdotetuille leikkauksille ei välitetty tehdä. Viisaammilta ja kokeneemmilta, kuten työmarkkinajärjestöiltä kysyminen tai niitä kuuleminen tuntui unohtuneen samassa hötäkässä. Pian olikin 100 000 työntekijää lakossa ja Rautatientori täynnä mielenosoittajia.

Vaikutusten arviointia ei myöskään ole tulossa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta. Se luvattiin tehdä aluksi jälkikäteen, nyt ilmeisesti siitä on luovuttu kokonaan. Subjektiivista päivähoito-oikeuden rajaamista ovat vastustaneet mm. lapsiasiainvaltuutettuMML, OAJ, Lastensuojelun keskusliitto ja useat muut järjestöt.

Onko järjestöjen perusteluja luettu ja kuultu ministeriössä? Jopa osa lain puoltajista näyttää lausuntojensa mukaan epäilevän saatavia säästöjä. Käytännönjärjestelyt voivat myös hankaloitua, koska usein puolipäiväinen lapsi vie joka tapauksessa kokopäiväisen paikan.

Hallituksen korvakanavat avautuivat lopulta kätilöiden ansiosta, ja se perui ehdotetut pakkolait ja vaihtoi ne lomarahojen pienennyksiin. Odotamme kätilöiden seuraavaksi puuttuvan perätilassa olevaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaukseen.

AHNEUS

Hallituksen uusin lakiesitys olisi tuomassa suomalaisille mahdollisuuden piilottaa pörssiomistuksensa hallintarekisteriin ulkomaille. Tätä lakiehdotusta vastustavat poliisi, syyttäjäviranomaiset ja oikeuslaitos. Mitä laki tarkoittaisi tavalliselle suomalaiselle, jolla harvoin on isoja osakeomistuksia? Eipä juuri mitään. Laki on tehty mittatilaustyönä rikkaalle eliitille, joka saa näin omistuksensa piiloon. Sidonnaisuudet esimerkiksi politiikkoihin on jatkossa vaikeampi selvittää.

Voi toki olla mahdollista, että käy päinvastoin ja laki lisää avoimuutta. Mutta onko lain vaikutuksia punnittu riittävän tarkkaan? Aiemman näytön perusteella voimme epäillä, että olisi. Laki on myös arveluttava moraalinen arvovalinta hallitukselta tilanteessa, jossa kaikkia muita vaaditaan kiristämään kukkaron nyörejä, mutta rikkaiden aggressiivista verosuunnittelua helpotetaan.

Suomi on EU:ssa jarruttamassa harmaan talouden kitkemiseen soveltuvaa verotietojen vaihtoa. Perusteluina Suomi käyttää siitä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Suomi menettää harmaan talouden takia verotuloja arvioiden mukaan 4-6 miljardia euroa vuodessa. Tuon summan varjossa maamme perustelut kuulostavat hupaisilta. Mitä tästä voi ajatella? Jotta hallinnollinen työmäärä ei lisääntyisi, emme halua suitsia harmaata taloutta, vaan mieluummin leikkaamme opiskelijoilta, työttömiltä, vanhuksilta, köyhiltä ja syrjäytyneiltä.

Samaan aikaan hallitus leikkaa harmaan talouden tutkinnasta. Leikkauksella saadaan 6,4 miljoonan euron säästö, kun arvioitu menetys valtiolle takaisin saatavasta rikoshyödystä laskee noin 50 miljoonasta eurosta 35 miljoonaan euroon.

Finnwatch on pitänyt yllä hallinnon läpinäkyvyyttä ja tuonut julkisuuteen mm. puolueiden harmaaseen talouteen liittyviä kantoja. Järjestön tekemän tutkimuksen tulokset eivät mairittele hallituspuolueita. Ne jopa yllättävät, kuten perussuomalaisten nihkeä kanta harmaan talouden torjuntaan. Hallitus on nyt päättänyt leikata tärkeiden kansalaisjärjestöjen rahoitusta, Finnwatch mukaan lukien.

Pelikenttä on puhdistettu talousrikollisille. Mitä mieltä sinä olet?